Annika Suomi -

Kun kohtaamiset siirtyivät verkkoon

Mikä on aitojen kohtaamisten merkitys markkinoinnissa? Tätä kysyttiin Markkinointikollektiivin tapahtumassa 19. toukokuuta. Aihe on ajankohtainen, koska koronan vuoksi tapahtumat on siirretty pikavauhdilla verkkoon. Ihmisten luontainen tarve tavata fyysisesti ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään.

Puheenvuoroissa tapahtumia lähestyttiin eri näkökulmista, mutta johtopäätös oli silti sama: tapahtumien asema markkinoinnin osana vahvistuu entisestään. Toinen toistuva teema oli reagointinopeus, sillä poikkeustilanteessa tapahtumat siirrettiin virtuaalimaailmaan vikkelästi.

Anna Suominen Messukeskuksesta kertoi, että kevään Lapsimessut oli viittä vaille valmiit, kun hallitus ilmoitti kokoontumisrajoituksista. Tähän oli jo varauduttu, joten peruutus ei tullut puskista.

Lapsimessut siirrettiin verkkoon nopeasti vaativissa olosuhteissa. Motiivi oli se, että näytteilleasettajia haluttiin auttaa ja samalla testata omia kykyjä. Järjestelyt onnistuivat vahvan asiakasymmärryksen ja pohjatyön ansiosta.

Virtuaalimessuilla oli 17 000 uniikkia kävijää ja 25 000 vierailua. Messusivuilla vietettiin keskimäärin kuusi minuuttia, ja saitilta klikattiin yritysten sivuille 42  000 kertaa. 60 prosenttia kävijäkyselyn vastaajista ilmoitti, että vierailu vaikutti ostopäätöksiin.

Festaritunnelmasta treenikämpille

Sanomien piti järjestää vuonna 2020 yhteensä 14 festaria ympäri Suomea, laski Jari Rask. Kun niiden yli vedettiin ruksit, porukka alkoi puhaltaa yhteen hiileen. Sitten monet aikaisemmin pöydällä olleet asiat nytkähtivät nopeasti eteenpäin.

Perjantai-iltana lähtivät ensimmäiset WhatsApp-viestit ja sähköpostit unplugged-keikoista Nelosen Ruudussa, ja maanantaiaamuna konsepti valmis esiteltäväksi. Seuraavalla viikolla alkoivat lähetykset, joita on sittemmin päätetty jatkaa kesäkuun loppuun asti. 

Jenna Ritala ToDo-tapahtumilta halusi laittaa stopin pönötykselle niin verkossa kuin fyysisissä tapahtumissa. Siinä onnistuu, kun asettaa selkeät tavoitteet, joiden esiin kaivamisessa voi joutua tekemään töitä.

Elämykset syntyvät hyvästä ajatuksesta, eivät suuresta hinnasta. Mikäli haluaa jättää pysyvän muistijäljen, pitää yllättää ja aktivoida kävijöitä. Somen suosikkihormoni dopamiini edistää tätä asiaa.

Markkinointi luo keskusteluja

Heikki Sivonen Lyytiltä korosti, että markkinoinnin tavoitteena on luoda keskusteluja. Tapahtumat ovat tähän oiva mahdollisuus, jos niitä lähestyy koko elinkaaren kautta. Konseptointi on toinen avain, eli pitää löytää oma tapa kertoa tarina. Kun homman tekee hyvin, tapahtuman ja siitä syntyvän keskustelun rajat hämärtyvät.

Mikä on tapahtuman suurin kustannus? Osallistujien käyttämä aika. Jokaisessa tapahtumassa pitää saada oivalluksia, joita voi viedä käytäntöön. Sivosen mukaan tämä asiakaskokemus pitää olla myös mitattavissa.

Myös Lauri Toivonen SOK:lta painotti, että on tärkeää päästä keskustelunaiheeksi. Jos ei ole kenenkään mielessä, koko markkinointibudjetti on mennyt hukkaan. Siksi S-Ryhmän tavoitteena on tehdä tapahtumia, joista puhutaan. Halpuuttaminen on hyvä esimerkki onnistumisesta.

Ensin tulee idea, sitten media: Miksi asioita tehdään ja mikä on niiden merkitys kohderyhmälle? Lisäksi on tärkeää miettiä, mistä haluaa tulla muistetuksi. Tämän ympärille rakennetaan tapahtuman struktuuri kutsuista jälkihoitoon, Toivonen neuvoi.

Olen varma siitä, että virtuaalitapahtumilla on paikkansa markkinoinnin kokonaisuudessa, eikä kehitys pysähdy tähän. Yhtä varmaa on se, että me kaipaamme toistemme tapaamista. 

Mikään ei voita sitä, että kohtaamme kasvokkain.

⬇ Lue lisää tapahtumarkkinoinnin trendeistä tästä! ⬇

Tapahtumamarkkinoinnin trendiraportti 2020

Katso kaikki blogikirjoitukset